24. marraskuuta 2017

John Green - Kilpikonnan kuorella

John Green - Kilpikonnan kuorella (Turtles All the Way Down, 2017)
262 sivua

"Aza Holmesin paras ja pelottomin ystävä Daisy Ramirez haluaa selvittää kadonneen miljonääri Russell Pickettin mysteerin ja houkuttelee mukaansa tutkimuksiinsa Azan. Tekeminen ei ole Azalle helppoa, välillä pelkkä eläminen käy työstä. Hän haluaa olla kiltti tytär, uskollinen ystävä, hyvä oppilas, jopa taitava etsivä, samalla kun yrittää elää pakkomielteisten ajatustensa yhä pahenevassa syöksykierteessä."


Viiden vuoden jälkeen vihdoinkin John Green tekee paluun. "Tähtiin kirjoitetun virheen" jälkeen paluu ei varmasti ole ollut helppo, joten täytyy kyllä antaa respektit Greenille. Itse olen aikaisemmin lukenut kolme Greenin kirjaa; Tähtiin kirjoitetun virheen, Kaikki viimeiset sanat sekä Arvoitus nimeltä Margon. Rakastin kaikkia muita paitsi viimeiseksi mainittua. Tarttuessani tähän uuteen kirjaan olin siis hieman peloissani; voiko tämä olla yhtä hyvä kuin Greenin aikaisemmat teokset? 

Kirjan takakannesta ja kirjan mainostuksesta itselleni tuli kuva, että kirjassa pääosassa olisi kadonneen miljonäärin mysteerin selvitys. Tämä ei kuitenkaan ole aivan totta. Kirja keskittyy pääosin Azan taisteluun pakkomielteisiä ajatuksiaan vastaan. Lisäksi suuressa osassa on tietenkin romanssi.

Minulla itselläni ei ole henkilökohtaista kokemusta pakko-oireista tai pakkomielteisistä ajatuksista, mutta eräällä läheiselläni on. Mitä olen hänen kokemuksistaan kuullut, niin tässä kirjassa kyllä esitettiin Azan oireet aivan totuudenmukaisesti. Aza pelkää kuollakseen bakteereja, mikä rajoittaa ja vaikuttaa hänen elämäänsä monella tavalla - hän jopa ajautuu juomaan desinfiointiainetta, koska luulee sen estävän jonkin suolistosairauden kehittymistä. Välillä kirjan lukeminen alkoi melkein ärsyttää, kun Azan ajatukset tuntuivat niin tyhmiltä; mutta sellaista se on. Pakkomielteiset ajatukset ovat joskus aivan järjettömiä, ja se ärsyttää myös Azaa itseään. En tiedä pohjautuvatko Azan ajatukset Greenin omiin kokemuksiin, mutta joka tapauksessa hän onnistui mielestäni hyvin niiden esittämisessä. Olisin kuitenkin toivonut Azan sairauden olevan vain ns. osa Azan elämää, eikä koko kirjan pääjuoni. On tärkeää saada näkyvyyttä pakko-oireiselle mielenterveyden häiriölle, mutta se ei kuitenkaan ole koko Azan elämän sisältö.

"Halusin pois - pois kehostani, pois ajatuksistani, pois - mutta olin jumissa niin kuin minussa asustavat bakteerit."

Tietenkin kirjassa on myös romanssi, onhan kyseessä YA-kirja. Kadonneen miljonäärin poika Davis on Azan ja Daisyn lapsuuden ystävä. Kun Aza ja Daisy päättävät tutkia Davisin isän katoamista he luonnollisesti kääntyvät Davisin puoleen. Aza on ollut jo nuorempana ihastunut Davisiin, mutta nyt he eivät ole olleet moneen vuoteen tekemisissä. Aza ja Davis alkavat viettää aikaa keskenään ja pikku hiljaa tunteet kasvavat. Azan sairaus aiheuttaa kuitenkin ongelmia; hän esimerkiksi pelkää suutelemista. Tykkäsin näiden kahden välisestä suhteesta, eikä se ollut "rakkautta ensi silmäyksellä" kun he olivat tunteneet toisensa jo lapsuudessa.

Daisy on hyvin perinteinen "päähenkilön paras kaveri". Hän on hyvin suorasanainen, hassu ja vähän hölmö. Daisy jäi hieman pinnalliseksi hahmoksi, vaikka onkin piristävä Azan synkkien ajatusten lomassa. Olisin kuitenkin halunnut tietää hänestä enemmän. 

Tiivistettynä Kilpikonnan kuorella on hieno kuvaus pakkomielteisistä ajatuksista, mutta olisin kaivannut tältä jotain enemmän. 

1 kommentti:

  1. Kirjan sisältö kuulostaa kiinnostavalta ja kirjakin on jo yöpöydällä lukupinossa. Olen lukenut nuo mainitsemasi Greenin kirjat ja odotukset ovat korkealla.

    VastaaPoista